Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa - Suomen suurlähetystö, Kathmandu : Kehitysyhteistyö : Kehitysyhteistyö Nepalissa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kathmandu

Embassy of Finland, Bishalnagar,
G.P.O. Box 2126 Kathmandu, Nepal
Puh. +977-1-4417 221, 4416 636
S-posti sanomat.kat@formin.fi
Suomi | English | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa

Nepal on hauras maa, joka kuuluu maailman köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Suomi tukee Nepalissa puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta, koulutuksen kehittämistä sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantamista.

Nepal on onnistunut viime vuosikymmeninä vähentämään huomattavasti äärimmäistä köyhyyttä. Syksyllä 2015 maan parlamentti hyväksyi uuden perustuslain, mikä on tärkeä edistysaskel demokratiakehityksessä.

Kansalaisten eriarvoisuus on vakava ongelma, joka hidastaa kehitystä. Se ilmenee esimerkiksi yksilön vaikutusmahdollisuuksien puutteena ja peruspalveluiden saatavuudessa kaupunkien ulkopuolella. Keväällä 2015 kaksi tuhoisaa maanjäristystä hidastivat Nepalin tavoitetta vähentää köyhyyttä, tuolloin miljoona ihmistä putosi alle köyhyysrajan. Myös vuoden 2015 lopun epävirallinen kauppasaarto Intian kanssa aiheutti huomattavat, jopa maanjäristyksiä isommat, vaikutukset maan talouteen.

Suomi on suunnitellut tukevansa Nepalia vuosina 2016–2019 yhteensä 51 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tukea ohjataan myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

pdfCountry Strategy for Development Cooperation Nepal 2016-2019 (PDF, 54 sivua)

Suomen ja Nepalin kehitysyhteistyön maaohjelma 2016-2019

Kaupallinen yhteistyö

Suomi tukee erityisesti opetus- ja vesialan yritysten kaupallista yhteistyötä Nepalissa. Opetukseen ja veteen liittyvässä yritysyhteistyössä halutaan hyödyntää kehitysyhteistyön kautta saatua kokemusta ja yhteyksiä. Lisäksi Suomi edistää metsään ja cleantechiin liittyvien yritysyhteyksien syntymistä.

Nepalin ja Suomen välistä kasvavaa kaupallista kiinnostusta pyritään vahvistamaan mm. Team Finland -tilaisuuksia järjestämällä sekä Nepalissa että Suomessa. Samalla rohkaistaan erilaisten kaupallis-taloudellisten instrumenttinen, kuten Finnpartnershipin käyttöön maittemme välisen kaupan kehittämiseksi. Vuonna 2015 perustettu Suomi-Nepal -alumniyhdistys toimii tärkeänä foorumina ja tiedonjakajana kaupallisten yhteyksien luomisessa ja yhteistyöstä kiinnostuneiden nepalilaisten ja suomalaisten yritysten välisten kontaktien luomisessa.

Kansalaisjärjestöt

Isoimmat Nepalissa toimivat suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat Suomen Lähetysseura, FIDA, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset ry ja WWF. Vuonna 2017 Nepalissa toimii noin kymmenen pienten ja keskisuurten suomalaisten kansalaisjärjestöjen hanketta, joiden vuoden budjetti on yhteensä miljoona euroa. Lisäksi suomalaiset kehitysyhteistyötä tukevat säätiöt - Abilis, KIOS ja Siemenpuu – tukevat paikallisia kansalaisjärjestöjä Nepalissa.

Temaattisesti kansalaisjärjestöt kattavat mm. opetukseen, terveyteen, ruokaturvaan, elinkeinoihin, kehitysvammaisten oikeuksiin ja kapasiteetin rakentamiseen liittyviä projekteja ja työtä.

Kehitysyhteistyön tuloksia

Suomella on ollut kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1985. Suurin osa Suomen hankkeista sijoittuu syrjäseuduille, joilla on vähän muita avunantajia. Tuki kohdistuu erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

  • Sukupuolten välinen tasa-arvo perusopetuksessa saavutettiin vuonna 2013. Perusopetukseen pääsy on kasvanut seitsemänvuotisen sektoriohjelman aikana vuoden 2009 73 prosentista 89.4 prosenttiin vuonna 2016. Kahdella oppilaalla kolmesta ekaluokkalaisesta on esikoulutausta, kun se vuonna 2009 oli vain yhdellä kolmesta. Peruskoulun sai päätökseen vuonna 2016 69.6 prosenttia oppilaista, joka on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013.

  • Suomen kahdenvälisten vesihankkeiden tuella saatiin puhdasta juomavettä vuoden 2016 aikana noin 55 000 ihmiselle.  Vesihankkeiden tuella on vuosien varrella järjestetty kestävä vesihuolto sadoille tuhansille nepalilaisille, joista huomattava osa elää hyvin syrjäisissä olosuhteissa. Moneen kylään kävely kestää useamman päivän ajan vielä tien loppumisen jälkeen.

  • Sanitaation leviäminen Nepalissa on ollut huomattavan tehokasta ja sitä pidetään Etelä-Aasian tähtenä tällä saralla. Kun yhteisöt tiedostavat vessojen hyödyn, niitä rakennetaan koteihin ja kouluihin pääasiassa omin varoin – ei Suomen tai Nepalin verovaroin. Sanitaation piirissä oli vuonna 2016 lähes 76 % Nepalista, kun vuonna 2001 vastaava luku oli vain 27 %.

Mahdolliset riskit

Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä pienennetään jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla, Nepalin taloushallinnon kapasiteetin vahvistamisella sekä keskustelemalla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa. Samalla edistetään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa maansa kehitykseen.

Nepalissa toimiminen on riskeille altista. Uuden perustuslain toimeenpano voi aiheuttaa poliittisia levottomuuksia, samoin eri väestöryhmien kokema eriarvoisuus. Pitkäaikainen paikallishallinnon puute ja aluehallinnon virkamiesten jatkuva vaihtuminen vaikeuttavat yhteistyötä ja tulosten aikaansaamista, myös korruptio on ongelma. Uuden liittovaltiojärjestelmän toimeenpano ja paikallistason kapasiteetin puute vaikuttavat ohjelmien toteuttamiseen ja hallinnointiin. Nämä aiheuttavat mittavan kentän riskejä ainakin vuosille 2017 ja 2018, ja lisäksi koko maassa erilaiset luonnonkatastrofit ovat erittäin merkittäviä – tulvia ja maanvyörymiä tapahtuu joka vuosi ja toisaalta isompia maanjäristyksiä tapahtuu taas ennemmin tai myöhemmin.

Suomi jatkaa myös varautumissuunnittelun ja katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävän työn (DRR) viemistä kaikkiin ohjelmiin ja toimintoihin Nepalissa. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeyttä painotetaan erityisesti Suomen vesi- ja sanitaatiohankkeissa.

Suomen tuki

Veden ja sanitaation saatavuuden parantaminen

  • Kaukolännen vesivarainhoitohanke (Rural Village Water Resources Management Project RVWRMP III), vuosina 2016–2021 Suomen tuki 15 milj. euroa. EU tukee Suomen kautta samaa hanketta 20 milj. eurolla, joka ei ole osa yllä mainittua 51 milj. euron Suomen kokonaisrahoitusta.

  • Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal RWSSP-WN II), vuosina 2013–2019 Suomen tuki 14,7 milj. euroa.

  • Unicefin toteuttama vesihuollon ja sanitaation jälleenrakennushanke (WASH Earthquake Recovery and Reconstruction Programme), vuonna 2016, Suomen tuki miljoona euroa.

Koulutusjärjestelmän kehittäminen

  • Yleissivistävän koulutuksen kehityssuunnitelma (The School Sector Development Plan), vuosina 2016–2020 Suomen tuki 20 milj. euroa. Sektoriohjelma, jossa mukana yhdeksän avunantajaa ja Nepalin valtio kattaa yli 80 % ohjelman rahoituksesta.

  • Tuki Nepalin opetusministeriölle opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämiseen, vuosina 2016–2019 Suomen tuki 1,7 milj. euroa.

Tasa-arvon ja oikeusvaltion vahvistaminen

  • UN Womenin hanke naisten taloudellisen aseman parantamiseksi (Advancing Women's Economic Empowerment – Ensuring Nepal's  Sustainable and Equitable Development),  vuosina 2015-2017 Suomen tuki 3,75 milj. euroa.

  • UNDP:n hanke oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi (Strengthening the Rule of Law and Human Rights in Nepal), vuosina 2013–2017 Suomen tuki 5,4 milj. euroa.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 29.1.2018


© Suomen suurlähetystö, Kathmandu | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot