Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Kathmandu : Tietoa Nepalista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kathmandu

Embassy of Finland, Bishalnagar,
G.P.O. Box 2126 Kathmandu, Nepal
Puh. +977-1-4417 221, 4416 636
S-posti sanomat.kat@formin.fi
Suomi | English | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Nepal

Suhteet

Suomen ja Nepalin väliset diplomaattiset suhteet perustettiin vuonna 1974, kahdenvälinen kehitysyhteistyö alkoi vuonna 1983 ja suurlähetystö avattiin vuonna 1992. Suomi jatkoi yhteistyötä keskeytyksettä myös vaikeina konfliktivuosina, mikä on rakentanut luottamusta ja luonut pohjan vankalle yhteistyölle. Suomea ja Nepalia yhdistää myös aktiivinen toiminta YK:ssa sekä osallistuminen rauhanturvatoimintaan.


Konfliktivuosien aikana Suomella ja Nepalilla oli vähäistä keskinäistä vierailuvaihtoa. Laajamittaisen konfliktin päätyttyä ovat vierailut käynnistyneet uudelleen. Nepalin opetusministeri vieraili Suomessa syksyllä 2007 ja alivaltiosihteeri Marjatta Rasi osallistui maaohjelmaneuvotteluihin Nepalissa syksyllä 2007. Nepalin valtiovarainministeri vieraili Suomessa talvella 2008. Ulkomaankauppa ja -kehitysministeri Väyrynen teki vierailun Nepaliin helmikuussa 2009 ja tapasi kaikki Suomen ja Nepalin välisen yhteistyön kannalta keskeiset toimijat.

 

Pääministeri Dahal vieraili puolestaan Suomessa huhtikuussa 2009 ja varapääministeri/ulkoasiainministeri Sujata Koirala maaliskuussa 2010.

 

Kehitysministeri Heidi Hautala vieraili Nepalissa 26.11 – 7.12.2011. Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen vieraili Nepalissa 3-8.3.2014.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Nepalin välisillä kulttuurisuhteilla on pitkä historia. Yhteistyö Suomen Yleisradion ja Nepal Television kanssa alkoi jo 20 vuotta sitten. Tällöin Ylen työntekijät Erkki ja Leena Vihtonen kouluttivat Nepalin television ensimmäisiä ammattilaisia Yleisradion käytettyjen elokuva- ja televisiomateriaalien, kameroiden ja lähetyslaitteiden avulla. Useat tällöin koulutetut journalistit ovat nykyisin Nepalin television johtajia.


Viimeisin yhteistyömuoto NTV:n, Ylen ja Suomen edustuston välillä oli Muumi-televisiosarjan 52 jakson kääntäminen nepaliksi 2000-luvun alussa. Jaksot on näytetty televisiossa myös syksyllä 2010. Moomins to the Himalayas -hankkeen rahoitukseen osallistuivat sekä NTV että Yle ja ulkoasiainministeriö. Oikeudet sarjaan omistaa Yleisradio.


Edustusto on tukenut paikallisen yhteistyön määrärahoista Folklore and Folklife study -hanketta, jonka tarkoituksena on tallentaa Nepalin kulttuuriperinnettä tutkimalla ja dokumentoimalla seitsemän etnisen ryhmän perinteitä.


LIKE-kustantamo julkaisi keväällä 2008 Manjushree Thapan teoksen Forget Kathmandu, joka käännettiin ja julkaistiin ulkoasiainministeriön käännöstuella. Kirja taustoittaa Nepalin rauhanprosessia ja on samalla taitava sekoitus reportaasia, muistelmaa ja matkakuvausta läpi kauniin ja köyhän vuoristomaan. Kirjassa esittämiensä poliittisten kannanottojen vuoksi Thapa joutui kahdeksi vuodeksi maanpakoon ja kirja kiellettiin Nepalissa.


Suomen suurlähetystön puutarhaan rakennettu sauna valmistui keväällä 2009. Sauna on tarkoitettu edustuskäyttöön, Nepalissa asuvan suomalaisyhteisön jäsenille, edustuston henkilökunnalle ja heidän vierailleen sekä esittelytarkoituksiin. Sauna toimii nepalilaisen ja suomalaisen politiikan ja kulttuurin kohtaamispaikkana. Suurlähetystö jakaa tietoa suomalaisesta saunasta, saunomiskulttuurista ja suomalaisuudesta, vaalien perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, jotka perustuvat toisten huomioimiseen ja kunnioittamiseen.


Sekä Suomessa että Nepalissa toimii ystävyysseurat. Seurojen toiminnan tarkoituksena on molemminpuolisen kulttuurin ja yhteiskunnan tunnetuksi tekeminen sekä myönteisen Suomi-Nepal-kuvan edistäminen.

 

Suomessa on kasvava nepalilaisten yhteisö, johon kuuluu erityisesti opiskelijoita ja ravintoloitsijoita. Nepalin kulttuuri on tullut tunnetuksi Suomessa ravintolakulttuurin ja matkailun kautta.

 

Nepal on saanut Suomen mediassa hyvin näkyvyyttä toimittajavierailujen seurauksena.

 

Muuta

Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa

Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa Nepalissa. Suomen ja Nepalin pääyhteistyösektorit ovat metsänhoito, vesihuolto ja koulutus, joiden lisäksi tuetaan rauhanprosessia ja demokratiakehitystä.

 

Suomen tuki Nepalille on hieman alle 20 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteistyö perustuu vuosien 2013-16 kehitysyhteistyön maaohjelmaan, joka on saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilta formin.finland.fi.

 

Kahdenvälisissä hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota avun vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuden edistämiseen paikallistasolla. Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa kohentaa työn tuottavuutta  lisäämällä lukutaitoa ja vähentämällä aikaa, joka tarvitaan polttopuun ja veden hankintaan.

 

Metsänhoidossa keskitytään kylämetsien lisäämiseen ja niitä hallinnoivien osuuskuntien tukemiseen. Tällä työllä on jo lähes pysäytetty metsäpeiton väheneminen.

 

Toteutettavana on maaseudun vesi- ja sanitaatio-hanke Länsi-Nepalissa sekä maaseudun vesivarainhoito-ohjelma Nepalin Kaukolännessä, joka on Nepalin kaikkein köyhintä ja vaikeakulkuisinta aluetta. Lisäksi tuetaan vahvasti sanitaation kehittämistä erityisesti Unicefin kautta. 


Opetussektorin tuki kohdistuu ennen kaikkea kansalliseen peruskoulutuksen kehittämiseen. Erityisesti kiinnitetään huomioita koululaisten elämäntaitojen parantamiseen. Lähes kaikki lapset aloittavat peruskoulun, mutta opetuksen laadussa on paljon parannettavaa.

 

Tuki rauhanprosessille kanavoidaan Nepalin hallituksen rauhanrahaston kautta. Tuki naisten aseman parantamiseen kanavoidaan UNWomenin kautta. Oikeusvaltion kehittämistä edistetään UNDP:n kanssa.

 

Keskeinen osa kehitysyhteistyötä maatasolla on maan politiikkaan ja sektoristrategioihin vaikuttamista. Tätä työtä tehdään kahdenvälisesti mutta myös erilaisten avunantajien ryhmittymien kautta. Vaikuttaminen juurruttaa työn tulokset lainsäädäntöön ja erilaisten ohjeistojen kautta valtion hallintoon.

 

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi Nepalissa toimii noin 25 suomalaista kansalaisjärjestöä, joiden yhteenlaskettu hankebudjetti on 5 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Hyvä tietää

Autot

Nepalissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Autojen kunto vaihtelee suuresti, joten liikenteessä on hyvä varautua yllätyksiin.

Hankinnat

Katmandussa on muutama tavaratalo, joista saa kaikki normaalissa elämässä tarvittavat tavarat. Pienempien kaupunkien ja maaseudun tarjonta on äärimmäisen rajoittunutta.

 

Ilmasto

Nepal on Kiinan ja Intian välissä oleva sisämaavaltio. Sen tunnetuin luonnonilmiö on maailman korkein huippu, Sagarmathan eli Mount Everest. Maan korkeuserot vaihtelevat huipun 8 848 metrin ja etelän vain 70 metrin välillä. Maa jaetaan tämän mukaisesti kolmeen hyvin erityyppiseen alueeseen:

 

  • vuoristoalue pohjoisessa (kuudesosa pinta-alasta)
  • kukkula-alue jonka korkeus on 300–3000 metriä (kaksi kolmasosaa pinta-alasta)
  • alankoalue Terai (kuudesosa pinta-alasta)


Vuoristoalue on osa Himalajan vuoristoa ja kattaa koko Nepalin pohjoisimman osan Tiibetin rajaa vasten. Alueella asuu alle kymmenesosa maan väestöstä. Vuoristoalueiden asukkaat ovat pääosaltaan mongoleja, joille jakkihärät ovat tärkeitä ravinnon ja vaatetuksen lähteitä.

 

Vuoristoalueella lämpötila laskee talvisin reilusti pakkasen puolelle, eikä nouse yli 16 celsiusasteen. Vuosittainen sademäärä on 550 millimetriä, ja korkeammilla alueilla se sataa lumena. Lumiraja on noin 5 000 metrissä. Nepalin pinta-alasta 15 prosenttia on lumen peitossa.

 

Kukkula-alue on Nepalia tyypillisimmillään. Noin kahden kilometrin korkuisten kukkuloiden välissä on hieman matalampia jokilaaksoja. Kukkula-alue on jo monin paikoin lähes täysin maanviljelyskäytössä, vaikka maasto tekee kaikkien apuvälineiden käyttämisen lähes mahdottomaksi. Alueella asuu enimmäkseen hinduja sekä useita muita etnisiä ryhmiä. Kukkula alueen ilmasto on lauhkea ja lämpötila vaihtelee 0–30 celsiusasteen välillä. Vuosittainen sademäärä on 1 500 millimetriä.

 

Terai-alue eli alatasanko on osa Ganges-joen valuma-aluetta. Nepalin viljelysmaista ja väestöstä noin puolet on Terailla, ja lisää väkeä muuttaa koko ajan. Jäljellä olevat metsät ovat viidakkomaisia, ja alueen kansallispuistoissa elää Bengalin tiikereitä, sarvikuonoja ja norsuja. Terain ilmasto on subtrooppinen ja lämpötila vaihtelee 5–47 celsiusasteen välillä. Vuosittainen sademäärä on 2000–2500 millimetriä.

 

Kathmandun laakso on noin 1350 metrin korkeudessa. Laakson alueeseen kuuluvat Kathmandun lisäksi Patanin ja Bhaktapurin kaupungit, jotka olivat ennen omia kuningaskuntiaan. Muita suurimpia Nepalin kaupunkeja ovat Pokhara, Biratnagar, Nepalgunj. Suurimmat joet ovat Himalajalta Gangesiin virtaavat Karnali, Koshi ja Narayani. Monsuunisateet tuovat yli puolet vuoden sademäärästä.

 

Maan pinta-ala on 147 181 km2, joka vastaa kooltaan Kreikkaa. Koska maa on vuoristoinen, maa-alaa on kuitenkin monin verroin enemmän. Itä–länsi-suunnassa maan pituus on 850 kilometriä, pohjois-etelä suunnassa pienimmillään 145 kilometriä ja suurimmillaan 241 kilometriä.

Joukkoliikenne

Kathmandussa voi käyttää kadulta tai hotelleista otettavia edullisia takseja. Jos kuljettaja ei suostu laittamaan mittaria päälle, matkan hinta on sovittava etukäteen. Samoin on osattava sanoa matkan määränpää käyttäen osoitteena jotakin keskeistä paikkaa, koska kuljettajat eivät välttämättä osaa lukea karttaa. Katmandu hiljenee noin kello 22.00, jonka jälkeen takseja löytyy vain vilkkaimmin liikennöityjen teiden varsilta.

 

Bussit ovat usein erittäin huonokuntoisia ja täyteen ahdettuja ja kuljettajat saattavat olla erityisesti yöaikaan humalassa. Bussionnettomuuksia sattuukin usein, ja seuraukset vuorenrinteeltä syöksyville busseille ovat kohtalokkaat.


Lakkojen (bandh) aikaan paikallis- ja maantieliikenne saattaa olla pysähdyksissä jopa päiviä. Mielenosoituksien aikana liikenne estetään esimerkiksi tielle kerätyillä autonrenkailla. Joskus teille asetetaan myös palavia esteitä.

Kansalliset vapaapäivät

Nepalissa on hyvin paljon erilaisia vapaapäiviä. Ne perustuvat osittain erilaisiin kalentereihin ja kuun kiertoon. Siksi vapaapäivät eivät ole länsimaisessa kalenterissa kiinteitä vaan vaihtelevat vuodesta toiseen.

Muuta

 

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Katmandu

Päivitetty 6.11.2014

© Suomen suurlähetystö, Kathmandu | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot